Tekisitkö maksutonta työtä, jos se edistäisi uraasi haluttuun suuntaan?

En suosittele ilmaisen tai halvan työn tekemistä lähtökohtaisesti kenellekään, mutta entä jos tekijä olisi valmis jopa maksamaan saadakseen tehdä sitä, mistä eniten nauttii? Asia ei yhtäkkiä olekaan niin yksinkertainen, kirjoittaa toimittaja ja mediayrittäjä Taru Tammikallio.

Lukemattomia kertoja olen vastaanottanut viestejä, joissa minua on pyydetty tekemään ilmaista tai lähes ilmaista työtä.

Olen huomannut, että tällaisia viestejä yhdistää usein kaksi asiaa:

1. Viestissä ilmaistaan tavalla tai toisella, että työpanokseni ei ole rahan arvoinen.

“Emme ole ennenkään maksanut tällaisista asioista.”  

“Ei me tuon verran makseta, koska me voidaan ottaa tekijä ilmaiseksi työkokeiluun hoitamaan homma.”

“Ei se ole isotöinen juttu.”

2. Viesti muotoillaan niin, että minun pitäisi suorastaan ratketa riemusta ja olla kiitollinen, että minut edes kelpuutettaisiin tekemään ilmaista työtä. 

“Meillä on ollut tässä nimekkäitä tekijöitä. Viimeksi oli mukana Herra Mölönen, joka on kuviokellunnan maailmanmestari ja sotatieteiden maisteri.” 

“Olemme tarkkaan valinneet henkilöt, joita pyydämme lähtemään mukaan tähän ainutkertaiseen tilaisuuteen ja sinä olet yksi heistä!”

“Kerromme työstäsi sosiaalisen median kanavissamme. Meillä on 100 seuraajaa, joten saisit näkyvyyttä työllesi.”

En lähtenyt mukaan. Siinä vaiheessa, kun maksukykyinen organisaatio pyytää tekijää hoitamaan työnsä ilmaiseksi ja tekee kaikin keinoin selväksi, ettei arvosta toisen työpanosta, ei suuhun voi jäädä muuta kuin kitkerä maku.

Mitä ilmaisen tai halpatyön tekemisestä voi pahimmillaan seurata?

Lähtökohtaisesti ajattelen, että ilmaiseksi tai polkuhintaan ei kannata tehdä työtä. Jos tekee työtään jatkuvasti halvalla tai pro bonona, edessä voivat olla muun muassa seuraavat skenaariot:

  • saat maineen tyyppinä, joka ei arvosta osaamistaan sen vertaa, että pyytäisi siitä järkevää hintaa
  • palveluidesi ja tuotteidesi laatu herättää mädän hajua “mikä tässä on vikana, kun tämä on niin halpa?”
  • edessä voivat olla taloudelliset vaikeudet, sillä ilmaisprojektit eivät tuo leipää pöytään ja polkuhintaan työtä tekemällä saat syödä vain nuudeleita
  • poljet koko alan hintaa – miksi kukaan maksaisi kollegoillesi, kun sinulta saa ilmaiseksi palvelua?
  • sinun voi olla vaikeaa nostaa hintojasi oikealle tasolle myöhemmin – jos olet tehnyt työsi ennen ilmaiseksi ja nostat hintaasi yhtäkkiä paljon, asiakkaasi ovat varmasti kummissaan
  • otsaasi saattaa kasvaa tatti, sillä halpatyön tekeminen harvoin motivoi. Viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaat, että kollegasi elelevät mukavasti vastaavalla työllä, samalla kun sinä järsit kynsiäsi.

Jos ilmaisen tai ylenpalttisen halvan työn pyytäjällä on rahaa, mutta ei halukkuutta maksaa tai jos toimijalla on aikomus jopa tienata sinun tekemälläsi työllä, unohda koko juttu. Toimi samoin, jos huomaat ilmassa hämärää tunnelmaa tai osaamisesi dissaamista.

Voiko ilmaiseksi tai polkuhintaan työn tekeminen olla perusteltua?

Missä tilanteissa on sitten järkevää tehdä työtä maksutta tai polkuhintaan, vai onko sellaista edes? Itse olen tehnyt näin seuraavissa tilanteissa:

  • Tein töitä itselleni: Jokainen bloggaaja tietää, ettei bloggaaminen ole helppo rahasampo. Bloggaamisesta ei makseta, paitsi jos onnistut keräämään suuren ja sitoutuneen lukijakunnan, sekä kaupallistamaan blogisi. Blogi vaati minulta lukuisia (en edes uskalla laskea kuinka monia) ilmaisia työtunteja, mutta ilman sitä en olisi ammatillisesti nykypisteessä. Toisaalta en tiedä lasketaanko tätä edes, sillä yrittäjät tekevät yrityksensä eteen jatkuvasti työtä, josta ei makseta. Kadonneiden kuittien metsästyksestä ja vastaavista hommista yrittäjä ei voi lähettää laskua kenellekään.
  • Yhteistyö toisen yrittäjän kanssa: Olen tehnyt muiden yrittäjien kanssa nk. oravannahkakauppaa. Minä olen tehnyt jonkun työsuorituksen ja palveluksen hänelle ja hän vastavuoroisesti minulle. Näitä teen edelleenkin myös omasta halustani hyvälle tyypille ja uskon, että se tuo minulle joskus jotain takaisin.

Mitä sitten tehdä tilanteessa, jossa asiakkaita ei saa millään, mutta ei haluaisi tehdä töitä muille ilmaiseksi? Yksi hyvä vaihtoehto on tehdä kuten minä tein blogini kanssa – kerätä portfoliota ja osoittaa osaamisensa, mutta tekee sen itselleen eikä niin, että joku muu kerää rahat sinun työpanoksestasi.

Toki on myös tilanteita, joissa tekijä itse kokee, että välttämättä haluaa tehdä hommaa, vaikka siitä ei maksettaisi sentin senttiä. Tuore pop-rap-artisti Kake Karisson on tästä esimerkki – hän on tehnyt 64 keikkaa täysin ilmaiseksi. Miksi ihmeessä hän teki niin, moni ihmettelee. Kake Karisson vastasi haastattelussa, että nauttii keikkailusta niin paljon, että olisi jopa valmis maksamaan siitä, että pääsee esiintymään.

Tietty hän olisi voinut vetää keikan omassa olohuoneessaan ystäväporukalleen. Mutta veikkaan, että fiilis ja kokemus ei olisi ollut aivan sama kuin erilaisten keikkapaikkojen kiertäminen.

Tekipä miten vain, on tärkeää pohtia valinnan vaikutuksia itseensä, kollegoihin ja koko alaan. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, toiminta on läpinäkyvää, ketään ei viilata linssiin, ja että voi itse seistä oman valintansa takana ja olla siihen tyytyväinen.

Kirjoittaja: Taru Tammikallio

 

Kuuntele Eezympää yrittäjyyttä -podcastin jakso yrittäjän työn hinnoittelusta!

Mistä tietää paljonko työstä kannattaa laskuttaa? Millä keinoilla omien tuotteiden ja palveluiden hintaa voi nostaa? Toimittaja ja mediayrittäjä Taru Tammikallio keskustelee Eezympää yrittäjyyttä -podcastin ensimmäisessä jaksossa markkinointikouluttaja Anja Kadziolkan kanssa yrittäjän työn hinnoittelusta – miten hinnoitella oikein, kannattaako joskus antaa alennusta tai tehdä jopa ilmaiseksi? Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon?

Taru Tammikallio on luovan alan moniosaaja, joka hyppäsi tuntemattomaan ja vaihtoi varhaiskasvatuksen opettajan työt mediayrittäjän arkeen. Missiona kiinnostavien sisältöjen luominen, työelämän tabujen murtaminen ja parempi työelämä.
Seuraa Tarua Instagramissa ja Linkedinissä: