Kevytyrittäjyys vs pienyrittäjyys
Pienyrittäjä on yleisin yrittäjätyyppi Suomessa. Pienyritykset ovat suorastaan Suomen yrityskentän selkäranka, sillä ne edustavat jopa 98 prosenttia koko Suomen yrityksistä. Pienyrittäjä joutuu kuitenkin kohtaamaan säännöllisesti byrokratiaa ja erilaisia velvoitteita. Tässä artikkelissa selvitämme, missä tilanteissa kevytyrittäjyys on pienyrittäjyyttä kannattavampi vaihtoehto.
Itsensä työllistäminen tavanomaisen palkkatyön sijasta yrittäjänä on parhaimmillaan palkitsevaa ja mahdollistaa oman osaamisen kaupallistamisen. Pienyrittäjyys, yrityksen perustamisen ja pyörittämisen edellyttämät toimenpiteet sekä näitä ympäröivä byrokratia kuitenkin nostavat kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen. Perinteiselle pienyrittäjyydelle on vaihtoehtona myös moderni ja joustava kevytyrittäjyys.
Mikä on pienyrittäjä?
Pienyrittäjä edustaa nimensä mukaisesti pientä yritystä. Suomessa pienyritys määritellään yritykseksi, joka työllistää alle 50 henkilöä, ja jonka vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma on korkeintaan 10 miljoonaa euroa.
Pienyrityksen määritelmään kuuluu myös yrityksen riippumattomuus muista yrityksistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikään PK-yritystä suurempi yritys tai yrityskonserni omista yrityksen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista yli 25 prosenttia.
Pienyrittäjät kirjanpidossa
Suomessa kirjanpitolaki asettaa suuremmille yrityksille tiukemmat kirjanpitosäännökset. Kirjanpitolaki käyttää yritysten kokoluokitukseen kuitenkin erilaisia kriteereitä, kuin edellä mainitut, muuten käytössä olevat kokoluokitukset.
Kirjanpitolaissa pienyritys määritellään yritykseksi, joka työllistää korkeintaan 50 henkilöä, jonka liikevaihto on korkeintaan 12 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma korkeintaan 6 miljoonaa euroa. Näistä kriteereistä enintään yksi raja saa ylittyä.
Kevytyrittäjyys vaihtoehtona yritykselle
Aloittaminen kevytyrittäjänä onnistuu vain muutamassa minuutissa. Kevytyrittäjän tarvitsee ainoastaan tunnistautua palveluun käyttämällä verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Tämän jälkeen kevytyrittäjä voi aloittaa palveluiden myymisen hetkessä.
Kevytyrittäjää kohdellaan verotuksen näkökulmasta samaan tapaan kuin tavallisessa työsuhteessa. Kevytyrittäjäpalvelu maksaa tulot tyypillisesti palkkana, minkä vuoksi verotus toimii tuttuun tapaan. Riittää, että kevytyrittäjän verokortti on ajan tasalla, sillä palvelu saa sen automaattisesti Verohallinnolta.
Kevytyrittäjä ei joudu hoitamaan kirjanpitoa tai erilaisten ilmoitusten täyttämistä ja lähettämistä itse. Toisin kuin yrittäjillä, kevytyrittäjällä ei ole omaa y-tunnusta, joten hänellä ei myöskään ole kirjanpitovelvollisuutta. Kaikki tarvittava rahavirran seuranta onnistuu palvelun avulla. Kevytyrittäjän tarvitsee ainoastaan keskittyä tekemään omaa työtään ja etsimään uusia asiakkaita.
Kevytyrittäjyys sivutoimisesti
Kevytyrittäjyys on erinomainen vaihtoehto myös osa-aikaiseen tai kausittaiseen toimintaan. Se kannattaa, mikäli työntekijä haluaa jatkaa edelleen päivätyössään samalla, kun koittaa siipiään itsensä työllistämisessä. Kevytyrittäjyys sopii myös opiskelun ohessa tapahtuvaan työntekoon, kun tarkoituksena on hankkia pientä lisätuloa.
Siinä missä yrittäjän juoksevat kulut jatkuvat myös silloin, kun työstä ei laskuteta, kevytyrittäjyys tuo enemmän joustavuutta sivutoimiselle itsensä työllistäjälle. Mikäli nykyinen työ vaatii hetkellisesti enemmän panostusta tai koulussa on meneillään intensiivinen opintojakso, ei kevytyrittäjän tarvitse huolestua juoksevista kuluista. Kevytyrittäjäpalvelusta ei tarvitse maksaa, mikäli sitä ei käytä asiakkaiden laskuttamiseen.
Missä tapauksessa pienyrittäjyys kannattaa?
Monella alalla työntekijöiden palkkaaminen voi tulla ajankohtaiseksi jo varsin varhaisessa vaiheessa. Tässä kohtaa yrityksen perustaminen tulee välttämättömäksi, sillä kevytyrittäjyys ei mahdollista työntekijöiden palkkaamista. Kevytyrittäjyys puolestaan soveltuu itsensä työllistämiseen. Osa kevytyrittäjistä toimii porukkana tai verkostona laajemmissa toimeksiannoissa.
Toimintaa laajennettaessa tulee henkilöstön palkkaamisen lisäksi usein ajankohtaiseksi myös ulkoisen pääoman ottaminen mukaan. Tämä toteutetaan useimmiten joko tuomalla yritykseen lisää omistajia osakkaiden muodossa tai hakemalla yritykselle lainaa. Pienyrittäjä kykenee toteuttamaan näistä molemmat, kun taas kevytyrittäjälle nämä ovat käytännössä mahdottomia.
Tutustu myös:
Kevytyrittäjyys vai oma Y-tunnus?