y-tunnus vai kevytyrittäjyys

Kevytyrittäjyys vai oma Y-tunnus?

Moni kevytyrittäjyyttä pohtiva pysähtyy sen kysymyksen äärelle, onko kevytyrittäjyys kannattavaa vai pitäisikö sittenkin perustaa oma yritys ja hankkia oma Y-tunnus. Kysymystä on hyvä pohdiskella niin omasta toiminnasta syntyvien kulujen, oman ajankäytön, viranomaisvelvoitteiden, toimialan kuin verotuksenkin näkökulmasta. Jokaisella vaakakupissa painaa todennäköisesti jokin edellä mainituista asioista. Yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole onko kevytyrittäjyys parempi vaihtoehto kuin oma yritys. Kerron näkemyksiäni ja hyödyllisiä vinkkejä, jotta voit valita itsellesi sopivimman vaihtoehdon omaksi yrittäjäpoluksesi.

Suurimpana yksittäisenä erona oman yrityksen ja kevytyrittäjyyden välillä on yrityksen perustaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Oman yrityksen kohdalla tulee tehdä ilmoitukset toiminnan aloittamisesta mm. verottajalle ja Patentti- ja Rekisterihallitukselle (PRH). Kevytyrittäjäksi ryhtyessä ei tarvitse tehdä muuta kuin rekisteröityä kevytyrittäjäpalveluun verkkopankkitunnuksilla ja toimittaa palvelulle voimassa oleva verokortti palkanmaksua varten. Eroja on kuitenkin paljon muitakin ja niistä kannattaa olla selvillä, kun omaa Y-tunnusta tai kevytyrittäjyyttä pohtii.

Kevytyrittäjän ja yrittäjän verotuksen erot

Verotus on yksittäisenä asiana monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava siitä näkökulmasta, onko kevytyrittäjyys vai oma yritys kannattavampi. Yksilöllisen laskelman toiminnan kannattavuudesta voi tehdä, mutta yhtä yleisluontoista laskelmaa on hankala antaa. Verotukseen vaikuttavat niin hankinnat, yleiskulut, tulot ja muut jopa yksittäiseen henkilöön liittyvät seikat, kuten asuinkunta.

Verotukseen vaikuttaa yrityksen yhtiömuoto ja toiminimellä toimiessasi sinua useimmiten koskee ansiotulovero ja arvonlisävero. Ansiotuloveroa maksetaan toiminnan tuloksesta. Käytännössä vero maksetaan ennakkoverona eli toiminimiyrittäjän tulee arvioida vuoden tulos. Ennakkoveroa maksetaan riippuen arviosi määrästä 2–12 kertaa vuodessa. Jos ennakkoveroarvio menee pieleen, verotus ’tasataan’ vuoden päätteeksi ja yrittäjä saa joko veronpalautusta tai joutuu maksamaan mätkyjä.

Arvonlisäverovelvollisuus muodostuu, jos liikevaihtosi ylittää vuodessa 15 000 euroa. Alarajahuojennukseen on oikeutettu, jos liikevaihto ei ylitä 30 000 euroa.

Kevytyrittäjänä toimiessasi verotuksen hoitaminen on yksinkertaista, sillä kevytyrittäjä on verotuksen näkökulmasta palkansaajan asemassa. Kevytyrittäjäpalvelu pidättää palkanmaksun yhteydessä kevytyrittäjän verokortin mukaisen ennakonpidätyksen ja siinä kaikki. Arvonlisäveroon tai ennakkoveroihin liittyviä velvoitteita ei siis tarvitse edes pohtia.

Verotuksessa tulee luonnollisesti suurin ero kulujen vähentämisessä. Oman yrityksen osalta yleiskulujen verotushyödyn saa ns. heti eikä tulonhankkimisvähennyksiä tarvitse ilmoittaa omassa henkilökohtaisessa verotuksessa. Toisaalta kevytyrittäjäpalvelunkin kautta voi vähentää suoraan laskutettuun työhön liittyviä kuluja ja kulukorvaukset huomioidaan heti palkanmaksun yhteydessä.

Se kumpi yrittämisen muoto on verotuksen näkökulmasta kannattavampaa, on vaikeaa laskea, eniten ehkä kuitenkin ratkaisee ajankäyttö.

Yrittäjän ja kevytyrittäjän aika on rahaa – oma Y-tunnus voi viedä yllättävän paljon aikaa

Ajankäyttö on yksi olennaisista kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjän eroista. Kevytyrittäjyyden tuoma lisäarvo on siinä, että kevytyrittäjällä ei ole omaa Y-tunnusta, joten kirjanpitovelvollisuutta ei ole eikä yrittäjän veroilmoitusta tai ALV-ilmoituksia tarvitse tehdä. Ajankäytöllisesti kevytyrittäjä voi siis keskittyä oman työn tekemiseen eikä aikaa tarvitse käyttää kirjanpitoon, veroilmoitusten täyttämiseen tai vakuutusten hallinnointiin.

Toimii sitten kevytyrittäjänä tai omalla Y-tunnuksella, omalle ajalle kannattaa laskea hinta. Jokainen paperitöihin käytetty tunti on pois laskutettavaan työhön käytettävästä ajasta. Moni kevytyrittäjyyden valitseva haluaakin päästä kirjanpitoon ja ALV-velvollisuuteen liittyvissä asioissa mahdollisimman vähällä – niin ajankäytön kuin keskittymisen ja huolien määrän kannalta. Uusi Työ ry:n 2021 teettämän tutkimuksen mukaan kolme yleisintä syytä kevytyrittäjäksi ryhtymiseen ovat henkilön oma elämäntilanne, laskutettavan työn pienimuotoisuus ja sekä haluttomuus perustaa yritystä.

Olen tunnistanut tilanteita, joissa kevytyrittäjä on päätyössä muualla ja kevytyrittäjätoiminta on sivutoimista muun työn ohessa. Tällöin kevytyrittäjyys on ajankäytön näkökulmasta erityisen tehokas toimintamuoto, koska aikaa ei tarvitse käyttää paperitöihin tai kirjanpitäjän kanssa chattailuun. Aikaa jää siis työn tekemiseen enemmän tai muuhun, josta erityisesti tykkää. Kevytyrittäjyydessä välttyy myös kiinteiltä kuluilta silloin kun laskutettavaa työtä ei ole.

Oman yrityksen ja kevytyrittäjyyden kohdalla on kuitenkin myös hyvin paljon samoja ajankäytöllisiä elementtejä. Omaa työtään myyvän on useimmiten käytettävä aikaa työn tekemisen lisäksi palvelun markkinointiin, samoin tarjousten tekeminen ja työn ehdoista sopinen ottaa aikansa. Eezyn kevytyrittäjäpalvelussa on kuitenkin mietitty tähän helpotusta ja Eezy-kevytyrittäjän aikaa säästävät byrokratian hoitamisen lisäksi valmiit sopimuspohjat, vinkit oman työn markkinointiin ja Eezyn solmimat yhteistyökumppanuudet.

Kulujen verovähennysoikeus – oma Y-tunnus tuo joustavuutta, kevytyrittäjyys helppoutta

Työhön liittyvien kulujen verovähennysoikeudessa on eroja kevytyrittäjyyden ja oman yrityksen välillä. Oman yrityksen kautta kulujen vähentäminen on nimittäin joustavampaa ja myös yritystoiminnan yleiskulut ovat verovähennyskelpoisia.

Kevytyrittäjänä toimiessasi kulujen vähennysoikeus on rajatumpi ja kuluista voidaan korvata kevytyrittäjäpalvelun kautta ainoastaan suoraan työstä aiheutuneet kulut. Toisaalta kevytyrittäjä voi ilmoittaa omassa henkilökohtaisessa verotuksessa tulonhankkimismenoihin toiminnan yleiskuluja kuten työssä vaadittavan tietokoneen jne. Asiantuntijamme Henri Kasper avaa blogikirjoituksessaan kevytyrittäjäpalvelun kautta vähennettävien kulujen ja verohyödyn merkitystä.

Toiminimen ja kevytyrittäjän verovähennykset eroavat jonkun verran toisistaan

Kiinnostavin seikka kuluihin liittyen on kuitenkin se, miten saat verohyödyn työhön liittyvistä kuluista ja miten toiminimen ja kevytyrittäjän verovähennykset eroavat toisistaan.

Peruskaava molempien toimintamuotojen osalta on sama: kulut vähentävät verotettavaa tuloa. Toiminimellä vähennyskelpoisia ovat kulut, jotka liittyvät tulon hankintaan. Tällaisia ovat mm. toimistotarvikkeet, työkalut, markkinointimenot ja edustusmenot. Kevytyrittäjäpalvelun kautta vähennyskelpoisia kuluja ovat mm. tarvikkeet, materiaalihankinnat ja muut suoraan työhön liittyvät kulut.

Heitän mukaan vielä yhden näkökulman kuluihin liittyen, nimittäin kirjanpitovelvollisuuden. Toiminimellä kuten myös muissa yhtiömuodoissa suurien kulujen osalta tulee niiden poistot tehdä kirjanpidossa. Kirjanpidon järjestäminen maksaa ja kirjanpitäjän tuntihinnat saattavatkin nousta hyvinkin suuriksi. Kevytyrittäjänä toimiessasi sinulla ei taas ole kirjanpitovelvollisuutta, mutta toisaalta suuria alkuinvestointeja ei voi tehdä kuten toiminimellä. Tällöin vaihtoehtona voi kuitenkin olla esimerkiksi laitteiston vuokraaminen omistamisen sijaan, sillä vuokrakuluja kevytyrittäjäkin voi vähentää.

Tarkemmin tarkasteltuna ero kulujen vähentämisessä ei loppujen lopuksi olekaan niin suuri. Jos sinulla ei siis ole suuria toiminnan alkuinvestointeja (lue kaivinkone), niin kevytyrittäjyys on mainio vaihtoehto ja Y-tunnus ei ole ollenkaan välttämätön.

Viranomaisvelvoitteet – pikku juttu vai kuukausittainen urakka?

Viranomaisvelvoitteet ja niiden hoitaminen mahdollisimman helposti on varmasti yksi aihe, jonka kohdalle kannattaa pysähtyä, kun omaa yrittäjäpolkua on aloittelemassa. Vastauksia kaipaavia kysymyksiä on oman yrityksen kohdalla monia: Kuka hoitaa kirjanpidon? Teenkö itse ALV-ilmoitukset ja yrittäjän veroilmoituksen? Lähetänkö itse laskut? Kuka hoitaa laskujen perinnän? Mistä kilpailutan ja hankin vakuutukset? Ja kun näihin kysymyksiin on löytynyt vastaus, on hyvä muistaa, että näitä asioita tulee tehdä viikoittain, kuukausittain ja vuosittain.

Kevytyrittäjyyden näkökulmasta edellä mainittuihin kysymyksiin vastaus on simppeli: nämä kaikki asiat hoituvat kattavan kevytyrittäjäpalvelun kautta automaattisesti. Kevytyrittäjäpalveluissa on kuitenkin eroja ja palvelun kattavuutta kannattaa vertailla. Esimerkiksi Eezyn kevytyrittäjäpalveluun kuuluu kaikki tarpeellinen, mm. laskujen lähetys, perintä, tapaturmavakuutus ja toiminnan vastuuvakuutus ja Eezy-kevytyrittäjä säästyy kirjanpitovelvollisuudelta. Myös yrittäjän eläkevakuutuksen tullessa ajankohtaiseksi, se on mahdollista ottaa Eezyn kautta ja hoitaa YEL-vakuutuslaskut automaattisesti palkanmaksun yhteydessä.

Kevytyrittäjyys ei sovi ihan kaikille toimialoille

Niin paljon kuin kevytyrittäjyydessä on hyviä puolia, on tärkeää tietää, että kaikille toimialoille kevytyrittäjyys ei ole kannattava toimintamalli tai lainsäädännöstä johtuen mahdollista. Oman yrityksen perustaminen on suositeltavampaa, jos toimit mm.

• Tuotteiden jälleenmyyjänä
• Toiminta vaatii suuria investointeja esim. kalustoon

Joidenkin elinkeinojen harjoittaminen on säädetty luvanvaraiseksi ja näihin toimialoihin kannattaakin tutustua ennen kevytyrittäjyyden aloittamista tai Y-tunnuksen hakemista. Voit tarkistaa kätevästi listauksestamme mitä töitä ei voi laskuttaa Eezyn kautta kevytyrittäjänä, tai niitä voi tehdä vain rajoitetusti. Luvanvaraisten alojen osalta mainittavia ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoala, järjestyksenvalvonta, kiinteistönvälitys tai ilman omaa työpanosta tehty työ.

Kannattaako kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjyyden ja oman yrityksen vertailun välillä on monta liikkuvaa osaa, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii omaa yrittäjäpolkua. Erityisesti näiden kysymysten äärelle kannattaa pysähtyä:

  1. Onko minulla investointeja tai muita hankintoja, joita työhön liittyen joudun tekemään?
  2. Pystynkö maksamaan heti alusta alkaen yrittäjän kiinteitä kuukausittaisia maksuja, vaikkei tuloja olisi tasaisesti?
  3. Teenkö yrittäjämäistä työtä pää- vai sivutoimisesti? Kuinka paljon aikaa yrittäjämäisen toiminnan paperityöt vievät?
  4. Millä toimialalla toimin? Onko se luvanvarainen tai muuten säännelty?
  5. Haluanko toimia verotuksen näkökulmasta yksinkertaisesti palkansaajan asemassa vai yrittäjän asemassa hoitaen kaikki viranomaisvelvoitteet?

Kun olet näihin kysymyksiin löytänyt vastauksen, todennäköisesti tiedät, kumpi tapa yrittää sopii sinulle ja tilanteeseesi paremmin, kevytyrittäminen vai oma yritys. Jos et ole varma, suosittelen testaamaan! Voit aloittaa yritystoimintasi kokeilemisen kevytyrittäjänä ja keskittyä alussa toimintasi kasvattamiseen ja perustaa myöhemmin oman yrityksen, jos siltä tuntuu. Kevytyrittäminen ei sido sinua mihinkään ja aloitus ja lopetus on käytännössä napin painallus. Sinulla on myös edelleen mahdollisuus starttirahaan, jos myöhemmin päädyt perustamaan oman yrityksen.

Jos taas oma yritys vaikuttaa sinulle parhaimmalta vaihtoehdolta, anna palaa! Tärkeintä on, että uskallat aloittaa. Jos yrittäjän byrokratia käykin liian raskaaksi, mikään ei estä tekemästä peliliikettä yrittäjästä kevytyrittäjäksi. Kevytyrittäjiemme joukossa on useita ex-yrittäjiä, joille sopiva yrittämisen muoto on löytynyt kokeilun kautta.

Kevytyrittäjyys on oiva vaihtoehto, jos paperityöt ja byrokratia eivät kuulu intohimoihisi tai vahvimpiin osaamisalueisiisi. Tai jos et halua toimia tai aloittaa toimintaasi yksin – autamme kysymyksessä kuin kysymyksessä.

Kirjoittaja: Otto Michelsen

Otto on Eezy Kevytyrittäjien lakimies ja liiketoiminnan kehityspäällikkö, joka on toki Eezy Kevytyrittäjien apuna riitatilanteissa, mutta erityisen mielellään opastaa ja auttaa hyvän sopimuksen laatimisessa.

Tutustu myös:

Näin kevytyrittäminen toimii

Kokemuksia Eezystä

Podcast: Eezympää yrittäjyyttä

Kevytyrittäjän vakuutukset

Blogi: Miten hinnoitella työ kevytyrittäjänä?

Blogi: Ammatillisten unelmien eteenpäin vieminen ei vaadi vuorien siirtämistä

Kevytyrittäjän YEL-opas