Hyvän työn tarina: Jassi, striimaaja

”Mä oon pelannut pikkutytöstä asti. Nuorempana kaverit ihmettelivät, miksi aina vaan pelasin jotain peliä isoveljen kanssa. Kaverit olis halunneet leikkimään, mutta mä yleensä vastasin, että nyt ei ehdi, kun on pelissä just uus leveli. Ne ei ollenkaan tajunneet mun peli-intoa, ihmetteli vaan, että mikä niissä peleissä oikein kiehtoo. Mutta mä tykkäsin pelata silloin ja tykkään pelata nyt.”

Jassi striimaaja lapsena

”Aloittaessani striimausuraani, työskentelin vielä ruokakaupassa. Olin useimmiten iltavuorossa ja oli aika rankkaa: olin kotona vasta siinä yhdeksän tai kymmenen aikaan illalla ja laitoin vasta sitten striimiä päälle. Kun pääsin eläinkauppaan töihin, pystyin keskittymään myös striimaukseen enemmän. Sieltä löytyi ymmärrystä ja joustoa työvuorojen kanssa. Niin ajan myötä harrastuksesta tulikin työ ja viimeisen 10kk aikana siitä on muodostunut ihan kokopäiväinen duuni. Sitä mukaa kun katsojamäärä kasvoi, pystyin pikkuhiljaa ottamaan vähemmän työvuoroja ja striimaamaan enemmän. Kesällä 2020 koronan myötä työvuoroja oli huonommin tarjolla ja päätin vapaaehtoisesti antaa suurimman määrän vuoroistani työkavereille. Mulla oli kuitenkin striimaus toisena tulonlähteenä, kun työkavereilla ei muita tulonlähteitä ollut. Joulun alla 2020 jäin kokonaan pois päivätöistäni ja olen tehnyt ainoastaan striimausta siitä lähtien. Asiakaspalvelussa olen siis aina työskennellyt ja sitähän tää striimauskin tavallaan on, vaikkei ihan samalla tavalla, niin ihmisten parissa työskentelyä kuitenkin. On mahtavaa, kun saa vaikuttaa ihmisten elämään positiivisesti.

Mulla on aina ollut tosi positiivinen elämänasenne ja oon optimisti. Paljon saankin palautetta katsojilta siitä, että mun striimissä on aina hyvä fiilis. Oon energinen ja mun energisyys tarttuu katsojiinkin. Monia striimaajia seurataan sen takia, että ne on superhyviä jossain pelissä, mutta mä keskityn enemmän ihmisiin. Otan ihmiset chatissä huomioon henkilökohtaisesti; jos joku kertoo mulle vaikka, että on juuri saanut uuden kissanpennun, niin kysyn häneltä seuraavalla kerralla, että hei, mitä kissanpennulle kuuluu. Oon muutenkin tosi puhelias ja puhuminen aiheesta kuin aiheesta on helppoa. Mä haluun mun striimissä pystyä auttamaan ihmisiä ja piristämään, jos jollakin on vaikka paha mieli. Ne on mun parhaita puolia ja siksi mun striimissä suuremmassa osassa kuin pelaaminen.

Pelit on tosiaan olleet aina iso osa mun elämää, oon aina pelannut. Kun löysin Twitchin, niin tutustuin siellä pariin kaveriin, jotka sitten kehotti mua kokeilemaan striimausta. Parin striimin jälkeen tykästyin heti, kun huomasin että striimauksen kauttahan voi vaikuttaa positiivisesti muiden fiilikseen. Kun sain ekan kommentin, että mun striimi on pelastanut katsojan päivän, niin tajusin, että tää on sitä mitä mä haluun tehdä – aina ja joka päivä. Jos jollekin tulee hyvä fiilis siitä, että saa höpöttää mun kanssa chatissa, niin upeeta! Muutama seuraaja on kertonut, että heillä ei oikein ole kavereita ja että heidän päivänsä kohokohta on se, kun pääsee juttelemaan mun kanssa ja kertomaan päivän tapahtumista. Ja saattaa vielä laittaa jälkikäteenkin viestiä, että kiitos kun juttelit mun kanssa. Siitä vaan tulee aina sellainen fiilis, että tää on mun juttu, just tää on mua varten.”

”Aika paljon saan välillä kommenttia siitä, että oon nainen ja pelaan. Mä oon kuitenkin ollut aina tosi itsevarma, mä elän mun elämää ja teen sitä mistä tykkään, ihan sama mitä muut sanoo. Jos haluaa tehdä tällaista duunia, niin pitää olla paksunahkainen ja antaa tietyn tyyppisten kommenttien vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Haluan rohkaista kaikkia halukkaita kokeilemaan striimausta, mutta pitää olla hyvä itsetunto, eikä välittää ilkeistä kommenteista. Aluksi mua jäi joskus pitkäksikin aikaa välillä harmittamaan, kun joku haukkui tyhmäksi ja toivoi että lopetan. Tuli sellainen fiilis, että ehkä mun ei pitäisi striimata. Mutta sitten oon vaan oppinut, että annan tietyn tyyppisten kommenttien vaan olla. Striimajan urasta haaveilevan ei kannata aloittaa striimausta ajatellen, että se kasvaa heti kokopäiväiseksi työksi. Mäkin tein tätä 3 vuotta harrastuksena päivätyön ohella, ennen kuin siitä alkoi muodostumaan työ. Tässä on paljon duunia ja tää vie paljon aikaa. Tässä työssä on omat varjopuolensa, mutta erityisen mahtavaa on se, että pääsee tutustumaan ihmisiin – oonkin saanut kavereita ihan ympäri maailmaa.

Twitchin kautta saamieni kavereiden myötä tutustuin myös Havuun ja siellä oltiin sitä mieltä, että mä sopisin tosi hyvin joukkoon. Havun myötä oonkin saanut ympärilleni tosi kivan porukan, jolta voi aina kysyä vinkkejä. Havun matkassa oon nyt kulkenut noin kolme vuotta ja toivottavasti yhteinen matka jatkuu vielä pitkään.

Tulevaisuudessa haluan kehittyä striimauksessa ja oppia siitä vielä lisää. Tavoitteena on laajentaa mun brändiä muihinkin somekanaviin, tehdä instastakin enemmän duunipohjaista.  Koen, että aina voi oppia lisää ja tulla vieläkin paremmaksi. Jossain vaiheessa haluaisin striimauksen ohella opiskella lisää myös videokuvausta, jolloin voisin panostaa YouTubeenkin enemmän.

Tähän hommaan kevytyrittäjyys toimii loistavasti. Ei oo tällä hetkellä suunnitelmissa siirtyä yrittäjäksi, tykkään siitä, miten Eezy toimii ja miten helppoa tää on. Kokeilin kerran kevytyrittäjäpalvelua, jossa mulle luotiin y-tunnus ja siitä seurasi kaikenlaista odottamatonta. Pyysin poistamaan mun y-tunnuksen ja palasin käyttämään Eezyä.”


Moi! Mä oon Jassi, oikealta nimeltäni Jonna ja tää on mun tositarina.

Oon 23-vuotias Havun stream teamin jäsen ja striimaan työkseni. Sen lisäksi olen Eezy-kevytyrittäjä. Mun perheeseen kuuluu poikaystävän lisäksi kissa ja koira.

Tuu juttelemaan mun kanssa! https://www.twitch.tv/jassi.

Ota myös mun insta -ja YouTube -tilit seurantaan:

Instagram

Youtube

Lue lisää kevytyrittäjiemme tarinoita!